Piispa Mari Leppäsen pääsiäistervehdys

Kuluneen talven olen maalannut ylösnousseen Jeesuksen ja Marian kohtaamisesta kertovaa ikonia Älä koske minuun. Tavoitteena oli saada se pääsiäiseksi valmiiksi. Tavoite ei toteutunut. Ikoni on edelleen kesken. Ikonipiirimme on ollut tauolla, niin kuin moni muukin seurakunnan toiminta.

Raamatunkohta, josta ikoni kertoo, kuvaa ylösnousseen Vapahtajan ensimmäistä kohtaamista seuraajiensa kanssa. Hämmentynyt Magdalan Maria seisoo tyhjän haudan suulla ja itkee. Sisällä haudassa on kaksi enkeliä, jotka kysyivät murtuneelta: Mitä itket, nainen? Saman kysymyksen esittää aamuhämärässä ylösnoussut itse: Mitä itket, nainen? Ketä etsit?

Kaikista maailman kysymyksistä yksinkertainen ja koskettavin: Mitä itket? Maria ei tunnista Jeesusta. Vasta kun Jeesus kutsuu häntä omalla nimellä, hän tunnistaa ja ymmärtää.

Jeesuksen vastaus tuntuu kylmältä. Ikonin nimi on vaivannut minua. Miksi ihmeessä Jeesus kieltää Mariaa koskemasta häneen, kun Tuomakselle hän sen sijaan ojentaa kätensä ja pyytää koskettamaan haavojaan?

Jeesuksen sanoja Marialle on tulkittu vuosisatojen ajan. Toiset ovat selittäneet, että se kuvaa Marian uskon heikkoutta. Toiset katsovat, että kreikankielinen teksti merkitsisi paremminkin: älä enää pidä minusta kiinni tai älä takerru minuun. On lähdettävä liikkeelle, on kerrottava muille.

Ikonissa Maria maalataan polvistuneena. Siinä Jeesus ja Maria katsovat toisiaan. Jeesuksen käsi on suuntautunut Mariaan. Aamuaurinko valaisee maiseman, Marian ja Jeesuksen kasvot. Katseissa on hämmennystä ja erilleen joutumisen tuskaa.

Kuluneena vuonna on itketty tavallista enemmän ja koskettu tavallista vähemmän. Miten olemmekaan kaivanneet toista ihmistä – ja miten uuvuttavalta ja kipeältä erillään olo on tuntunut. Moni on ikävöinyt murrettua leipää, Jumalan kosketusta.

Tällaiseen maailmaan Vapahtaja kääntää kasvonsa. Tulee lähelle, kutsuu nimeltä ja kysyy kuten Marialta uuden päivän aamuna: Mitä itket? Hän tulee juuri nyt luoksemme tavalla, jota emme vielä ymmärrä.

Tunnistammeko Vapahtajaa, joka parantaa haavoilla haavoitetut, hylätyksi tulemalla hylätyt, murtumalla murtuneet ja kuolemalla voittaa kuoleman?

Kosketus tekee ihmisen kokonaiseksi. Jumalan kosketus tekee meidät katoamattomiksi. Erilleen joutumisen tuskasta ja itkusta lähti liikkeelle kristillisen kirkon elämä, suuntautuminen kohti toisiamme.

Pääsiäisessä on kyse rakkaudesta, joka murtaa vierauden.

Kristus on ylösnoussut!