Kolumni Helsingin Sanomissa 30.8.2022

”Moni pastori saarnaa Raamatusta, mutta he eivät puhu sukupuolesta, avioliitosta, elämästä ja kohdusta”, totesi tennesseeläisen patrioottikirkon pastori Ken Peters HS Viikon (34/2022) artikkelissa ”Taistelu maamme sielusta”.

Pastori haluaa kirkon olevan osa politiikkaa, osallistuvan yhteiskunnalliseen keskusteluun ja vaikuttavan siihen, mitä Yhdysvalloissa tapahtuu. Ja näin hän myös toimii.

Maailman ja ihmisten sielujen pelastamiseksi perustetaan kiihkeitä pieniä seurakuntia. Tavoitteena on puhdas, alkujaan kristilliseksi kansakunnaksi perustettu Yhdysvallat.

Yhdysvallat oli anglosaksisten, valkoisten, maata omistavien, protestanttisten miesten unelma. Heille rakennettiin demokratia ja vapaus. Sivullisiksi jäivät ensin musta väestö, orjat, naiset ja katolilaiset, myöhemmin seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt.

Nyt väestörakenteen, maahanmuuton ja sekularisaation vuoksi valkoinen protestanttinen väestö jää vähitellen Yhdysvalloissa vähemmistöksi. Muutos koetaan uhkana, ja kristillisellä nationalismilla on kaikupohjaa.

Yhdysvaltojen poliittisessa kahtia jakautumisessa ei ole kyse vain talouspolitiikasta, verotuksesta tai sosiaaliturvasta, vaan valtataistelusta, jossa arvot ja maailmankuvat törmäävät.

Poliittinen ehdottomuus, jota uskonnollinen tulkinta tukee, on tuttua myös itänaapurista. Ei Ukraina ollut Venäjälle sotilaallinen uhka. Uhkaavaa sen sijaan oli demokratian ja eurooppalaisten arvojen vahvistuminen. Sama voisi siis tapahtua myös Venäjällä.

Nuorison kansainvälistyminen ja liberalisoituminen koetaan uhaksi myös joidenkin uskonnollisten toimijoiden parissa. Se näkyy Venäjän ortodoksisessa kirkossa, joka on asettunut tukemaan Venäjän hyökkäyssotaa Ukrainassa patriarkka Kirillin johdolla ja epäkristillisin argumentein.

Yhteiskunnassa, jossa toisinajattelijoiden äänet halutaan vaientaa, demokraattiset voimat koetaan uhaksi, sillä vahvistuessaan ne voivat syrjäyttää vanhan vallan.

Jakautuvan maailman arvokamppailu vaikuttaa myös Suomeen. Näkyvä esimerkki tästä on kansainvälisten konservatiivisten kristillistaustaisten ryhmien pyrkimys vaikuttaa suomalaiseen keskusteluun uskonnonvapaudesta kansanedustaja Päivi Räsäsen (kd) oikeudenkäynnin yhteydessä.

Kirkkohistorian dosentti Juha Meriläinen käsittelee Kanavassa (6.3.) äärikonservatiivien taistelua Euroopan sieluista. Eurooppaan kohdistunut konservatiivinen kristillinen lobbaustoiminta on kasvanut merkittävästi kymmenen viime vuoden aikana. Toimijat ovat uskonnollisia, populistisia ja usein nationalistisia organisaatioita, jotka ovat liittoutuneet keskenään uudella tavalla. Myös Suomesta on tullut kansainvälisen vaikuttamistoiminnan kohde.

Meriläinen katsoo, että Räsäsen oikeudenkäyntiin puuttuneiden kansainvälisten toimijoiden tavoitteena on murtaa sukupuolten välistä tasa-arvoa sekä estää seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksien toteutumista. Joidenkin kirkkopoliittisena pyrkimyksenä näyttäisi olevan myös suurten, liberaaleina pidettyjen luterilaisten kirkkojen hajottaminen sisältäpäin.

Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa konservatiivikristityt ovat jääneet vähemmistöön. Yhteinen tavoite on puolustaa naisten pappeuteen kielteisesti suhtautuvien paikkaa kirkossa ja vastustaa samaa sukupuolta olevien parien avioliittoja.

Kirkossa keskustelu tiivistyy syksyllä käytävissä seurakuntavaaleissa. Äänestysprosentti on perinteisesti alhainen, ja konservatiivien yhteisillä liittoumilla on mahdollista hidastaa tasa-arvon toteutumista kirkossa. Juopa kirkon jäsenten enemmistöön syvenee.

Nopeasti muuttuvassa maailmassa uskonto antaa ihmiselle turvaa. Uskontoa ei kuitenkaan ole tarkoitettu nationalismin eikä patriarkaalisen vallan vaalimisen välineeksi.

Ihminen unohtuu, kun taistelu sieluista kiihtyy.