Kolumni Turun Sanomat 24.10.2025

”Jos köyhien lapsistakin tulee köyhiä, elämme todella huonossa yhteiskunnassa”, totesi taloustieteilijä Sixten Korkman Kirkko ja kaupunki -lehden haastattelussa (K&K 6.10.2025).

Suomessa elää lähes 140 000 köyhää lasta. Lapsena koettu köyhyys heijastuu usein pitkälle aikuisuuteen. Köyhässä perheessä kasvaminen synnyttää ulkopuolisuuden kokemusta, muokkaa lapsen identiteettiä ja luo eriarvoisuutta.

Köyhyys vaikuttaa perheen elämään kokonaisvaltaisesti. Se ahdistaa ja vie voimia perheen aikuisilta, mutta myös lapset ovat lähes aina tietoisia perheen taloudellisista haasteista. Huolien kasvaessa ilmapiiri kotona kiristyy.

Perheen köyhyys ei tietenkään ole ainoa tekijä, joka määrittää lapsen tulevaisuutta. Myös vakavaraisissa perheissä voi olla puutetta turvasta, rakkaudesta ja yhteydestä. Tämä ei kuitenkaan muuta perusasetelmaa: lapsiperheköyhyys estää lasten oikeuksien toteutumista. Köyhien perheiden lapset joutuvat rakentamaan elämäänsä takamatkalta.

Kodin tilanne heijastuu myös lapsen päiväkotiin ja kouluun sekä vaikuttaa harrastusmahdollisuuksiin. Arki ei ole tavallista eikä huoletonta. Köyhyyteen liittyy usein häpeää, vaikeasta tilanteesta vaietaan ja apua haetaan pakon edessä. Tarvitsemme lisää ymmärrystä siitä, miten monella tavalla köyhyys vaikuttaa lapsen arkeen.

Lasten vaikutusmahdollisuudet omaan tilanteeseensa ovat vähäiset, usein olemattomat. Lapset eivät voi ratkaista perheensä toimeentulon haasteita. Köyhillä lapsilla tai heidän perheillään ei myöskään ole etujärjestöjä, jotka kovaan ääneen puolustaisivat heitä.

Hiljaisten ja äänettömien ihmisten etuuksista on helppo leikata. Tällä hetkellä samaan perheeseen saattaa kohdistua useita päällekkäisiä etuusleikkauksia. Siksi köyhyys on kasaantumassa työttömille, lapsiperheille ja aivan erityisesti yksinhuoltajille. Ylisukupolvinen köyhyys jättää syviä jälkiä, jotka eivät poistu talouden elpyessä.

Suomi on pieni maa ja syntyvyys on meillä poikkeuksellisen alhaista. Meillä ei ole varaa menettää yhtään lasta eikä yhtään perhettä. Tulevaisuuden kannalta on tärkeää, että jokainen lapsi ja kaikki perheet pysyisivät mukana. Meidän tulee huolehtia lasten ja nuorten mielenterveydestä, kantaa yhteistä vastuuta toisistamme sekä elvyttää taloutta tavalla, joka turvaa lasten ja nuorten tulevaisuutta. Näin rakentuu kestävä hyvinvointi.

Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiön mukaan suomalaiset näkevät köyhyyden johtuvan yksilön omista valinnoista enemmän kuin muut pohjoismaalaiset. Muissa pohjoismaissa painotetaan enemmän rakenteellisia syitä, yhteiskunnan ja poliittisten toimien vaikutusta sekä ihan vaan huonoa onnea.

Tunnetussa tyyneysrukouksessa pyydetään rohkeutta vaikuttaa niihin asioihin, jotka ovat omissa käsissämme, tyyneyttä hyväksyä ne asiat, joihin emme voi vaikuttaa ja viisautta erottaa nämä kaksi asiaa toisistaan.

Suomalaisten lasten ja lapsiperheiden köyhyys ei ole asia, joka meidän tulee hyväksyä tyynesti. Sen sijaan se on asia, johon voimme ja meidän tulee vaikuttaa. Kukaan ei ole vain oman onnensa seppä, mutta jokainen lapsi on yhteisen onnemme seppä.