Laulu jää, kun muistin ovet sulkeutuvat

Se, mistä joulu tulee, yllättää joka vuosi.

Tämän joulun alla sain ystävältäni kutsun hänen työpaikalleen. Syyriasta Suomeen asettunut ystäväni on aloittanut työt hoivakodissa ja opiskelee oppisopimuksella hoiva-avustajan tutkintoa.

Hän oli sitä mieltä, että vanhukset hoivakodissa kaipaavat juttuseuraa: ”Heillä on niin paljon kerrottavaa elämästään. Sinun pitäisi tavata heitä.”

Ehkäpä tällainen tapa kutsua työpaikalle ei ollut kovin suomalainen, mutta hän oli aivan oikeassa. Eri puolilla Suomea lukuisissa vanhain- ja hoivakodeissa on paljon ihmisiä, jotka kaipaavat seuraa ja joilta miellä olisi paljon opittavaa.

Saimme sovittua vierailun. Koska se toteutui aivan joulun alla, sovimme, että otan mukaan Kauneimmat joululaulut -vihkoja ja laulamme yhdessä muutamia tuttuja joululauluja.

Yhdessä laulaen aika asettui. Kaikki meneminen ja tekeminen jäivät sivuun. Katselin pitkän elämän eläneitä ihmisiä, ajattelin heidän elämäntarinoitaan ja erilaisia jouluja, jotka yhteisen laulun kautta olivat läsnä.

Yhdessä laulamisessa on voimaa ja juuri joululauluihin liittyy vahvoja tunteita. Ne ovat syvällä muistoissa ja tunteissa. Ne vievät ihmisten luokse, joiden kanssa on yhdessä laulettu. Ne vievät jouluihin, jotka ovat jättäneet meihin jälkiä. Ja yhtäkkiä laulaessa huomaa, miten he kaikki ovatkin taas täällä.

Musiikin avulla voi päästä ihmistä lähelle, vaikka tuntuisi, että yhteyttä on muuten enää vaikea synnyttää. Musiikki mahdollistaa kohtaamisen ja vuorovaikutuksen. ”Laulu on viimeinen mikä jää, kun muistin ovet sulkeutuvat. Lapsuuden laulut”, sanoi runoilija Helena Anhava.

On aina yhtä voimakas kokemus nähdä, kuinka ihminen, joka ei enää juurikaan pysty puhumaan, laulaa ulkomuistista monta säkeistöä tuttua laulua. Kun laulu tulee ja vie, sitä ei voi vastustaa.

Niin rajoittunut kulttuurimme ei saa olla, että joululaulut yhteisestä muistista tukahtuvat. Elämän käännekohdissa ja rajoilla traditiot ja yhteinen perintö kantavat ihmistä.

Suomalaistutkimuksessa on osoitettu musiikin myönteinen vaikutus muistisairaiden hyvinvointiin. Neuropsykologian apulaisprofessori Teppo Särkämö tutkii parhaillaan, millaisia tunteita ja omaelämäkerrallisia muistoja musiikki voi muistisairaassa herättää. Tutkimusryhmä pyrkii selvittämään, kuinka musiikkia voitaisiin hyödyntää entistä paremmin hoidossa ja kuntoutuksessa.

Tiedämme jo, että kuorolaululla on myönteisiä vaikutuksia ikääntyneiden muistiin ja kognitiivisiin mielentoimintoihin. Mutta yhdessä laulaminen tekee hyvää ihan jokaisen aivoille ja mielelle.

Kun yhteinen lauluhetkemme päättyi, kävimme tapaamassa vielä muutamaa asukasta heidän omissa huoneissaan. Yhden huoneen valaisi ikkunalla oleva joulukynttelikkö. Lauloimme tuttua joululaulua. Vanhus ei enää voinut laulaa, mutta huulet liikkuivat jokaisen sanan ja säkeistön mukana.

Kiitävi aika,
vierähtävät vuodet,
miespolvet vaipuvat unholaan.
Kirkasna aina
sielujen laulun
taivainen sointu säilyy vaan.

Laulun loputtua hän kuiskasi: joulu tuli mieleen. Se oli minun joulusaarnani. Sain taas kokea, että joulu on täällä.