Kuvituskuva: laaja ylesikuva, jossa nuoripari katselee vuorelta edessä avautuvaa jokilaaksoa ja peltomaisemaa.
Kolumni Turun Sanomissa 1.4.2022

Lähimatkailu on ollut kasvava trendi jo hyvän aikaa. Lopulta pandemia muutti matkailua syvällisesti. Yksi sen ilmentymä on ollut pyhiinvaellusten suosion kasvu.

Kotimaassa luonnossa liikkumisen ja merkityksellisen matkailun suosio näkyi ensin luonnonpuistojen kävijämäärien voimakkaana kasvuna. Nyt eripuolille Suomea avataan uusia pyhiinvaellusreittejä ja vanhoja kehitetään palvelemaan vaeltajien tarpeita.

Kysymys on yhtä aikaa vanhasta ja uudesta asiasta. Vaeltaminen pyhinä pidetyille paikoille on yleisinhimillinen, kulttuuri- ja uskontorajat ylittävä tapa olla maailmassa. 2000-luvulla on kuitenkin tapahtunut voimakas pyhiinvaelluksen uusi tuleminen.

Kiinnostavaa on, että monet matkailun trendit toteutuvat juuri pyhiinvaelluksissa. Visit Finlandin kansainvälinen verkosto on tehnyt havaintoja heikoista signaaleista ja voimakkaammista muutostrendeistä matkailualalla. Kolme keskeistä trendiä ovat digitalisaatio ja teknologia, kestävä matkailu sekä luontomatkailu.

Siirtymässä elämyskuluttamisesta merkityskuluttamiseen etsitään kokemuksia, jolla on merkitys ja tarkoitus. Ihmiset kaipaavat aineettomia kokemuksia sekä vaikuttavaa vuorovaikutusta paikallisten ihmisten ja luonnon kanssa. Suosiota kasvattaa hidas ja eettinen matkailu, joissa on tilaa myös henkiselle ja hengelliselle pohdinnalle.

Pyhän kokemus on ollut historiassa yksi tärkeimmistä vaellukselle vetäneistä syistä. Tänään moni vaeltaja etsii elämän merkitystä. Maailman ja työelämän kiivastahtisen muutosten keskellä kokemus merkityksellisyydestä helposti katoaa. Kaoottisessa maailmassa kaipaamme kauneutta ja rauhaa, joka pitää meidät koossa.

Syitä vaellukselle lähtemiselle on yhtä paljon kuin vaeltajiakin. Pyhiinvaelluksia voi tehdä monella tapaa, omista lähtökohdista ja tarpeista käsin.

Se toimii vastavoimana teknologian piiritykselle, kiireelle ja kiihkeälle ulkoiselle maailmalle, johon historialliset polut ja paikat avaavat toisenlaisen ajallisen perspektiivin. Myös huoli luonnon puolesta ja rakkaus luontoa kohtaan saavat ihmisiä liikkeelle.

Pyhiinvaeltajaa vastassa on yksinkertaisuus ja hiljaisuus. Maiseman avaruudessa oma elämä asettuu laajempaan perspektiiviin. Yksinkertainen liike ja luonto hoitavat mieltä ja kehoa.

Pyhiin vaeltaessa tärkeä on matka itse. Matka tehdään pyhiin, mutta jo matka itsessään on pyhä. Konkreettisen vaelluksen rinnalla tehdään aina myös toista matkaa: matkaa sisäänpäin.  Pyhiinvaellukselta etsitään koko kehossa tuntuvaa hengellisyyttä ja kestävää elämäntapaa.

Turku on ollut vanhojen reittien risteyspaikka Suomessa. Viime kesänä Turun tuomiokirkkoon avattiin Suomen ensimmäinen pyhiinvaelluskeskus ja näin liityttiin Euroopan pyhiinvaelluskeskusten verkostoon. Keskuksessa vieraili kesän aikana tuhansia ihmisiä ja se on tuomiokirkossa toistaiseksi ja sitä kehitetään edelleen.

Turusta lähtee jälleen erilaisia vanhoja ja uusia, pitkiä ja lyhyitä reittejä. Turvalliset reitit ja riittävät palvelut tekevät matkanteosta mielekästä. Matkailua halutaan tuottaa kestävästi ja kohtuullisuutta vaalien.

Tavoitteena on, että pyhiinvaelluskeskuksen kaltaisia lepopaikkoja löytyy monista Varsinais-Suomen kirkoista, jotka ottavat ihmisen ystävällisesti vastaan ja tarjoavat vaeltajille suojaa.