Kirkkoherraksi Franciscuksen jalanjäljissä: ”Niin kauan kun maailmassa on lapsia, kukkia ja lintuja, niin kauan on toivoa”

Rakkaat kristityt,
tänään Raumalla on juhlapäivä. Valtteri Virta asetetaan Rauman seurakunnan kirkkoherran virkaan tässä Pyhän Ristin kirkossa, jonka fransiskaaniveljet rakensivat luostarinsa kirkoksi 1500-luvun alussa.

Fransiskaaniveljet olivat Franciscus Assisilaisen seuraajia. Raumalla on vaalittu Franssin perintöä ”menty maailmaan, ihmisten luo, osoitettu rakkautta teoissa ja totuudessa”.

Varhaiset fransiskaanit pääsivät läheiseen kosketukseen tavallisten ihmisten kanssa ja jakoivat heidän arkista elämäänsä tekemällä heidän kanssaan yhdessä töitä. Tärkeää oli lähimmäisten kuormien ja jokapäiväinen ristin kantaminen. Kristillisitä motiiveista kumpuava palvelu läpäisi koko inhimillisen elämän kaikessa sen moninaisuudessa. Jumalan työn jälkiä nähtiin kaikkialla.

Eristäytyvän luostarielämän sijasta fransiskaanit elivät myös täällä Raumalla ihmisten keskellä. Fransiskaanit pitivät huolta sairaista, opettivat sekä rukoilivat ja saarnasivat mahdollisimman yksinkertaisesti. Täällä luostarikirkossa vietettiin joka päivä seitsemän rukoushetkeä. Kun Kristus oli löydetty alttarilta, hänet nähtiin kaikkialla, etenkin kaikkein vähäisimmissä.

Miten sattukaan, että tämän juhlapyhän raamatuntekstit puhuvat juuri Jumalan huolenpidosta. Päivän psalmissa pyydetään: ”Herra, kuule rukoukseni, vastaa minulle, minä olen köyhä ja avuton”. Päivän epistolatekstissä taas sanotaan: ”Autuaampi on antaa kuin ottaa”. Ja evankeliumissa muistutetaan: ”Älkää kootko itsellenne aarteita maan päälle”.

Hyvä Valtteri,
kun sinut asetetaan kirkkoherran virkaan, astut pitkään ja hienoon jatkumoon.  Sen tämä fransiskaanien rakentama kirkko tekee näkyväksi. Tässä Jumalan huoneessa tuntuu historia ja kirkon erilaiset vaiheet.

On erityistä ja Suomessa myös poikkeuksellista, että saat kirkkoherrana astua myös fransiskaaniveljien seuraan. Heidän perinnössään on paljon sellaista, josta juuri tänä aikana kannattaa ammentaa.

Hyvät Raumalaiset,
tämä kirkko on teidän kotinne. Se seisoo tässä maisemassa teitä ja täällä vierailevia varten. Vanhan Rauman sydämessä kirkko muistuttaa toisen todellisuuden läsnäolosta. Ja siitä, ettei elämässä tarvitse selvitä omin voimin.

Tänne, näiden seinien suojaan olette tuoneet lapsenne, tänne olette tulleet rakastuneina, ja näihin penkkeihin ja alttarille olette polvistuneet surun murtamina. Ja niin ovat tehneet lukemattomat sukupolvet ennen teitä. Tämä kaunis Jumalan huone kätkee suojiinsa paljon elettyä elämää.

Kirkon ovella meille ei esitetä vaatimuksia. Kirkkoon saa tuoda koko elämänsä. Tämä paikka on teidän yhteinen turvapaikka, jonne saa jättää elämän kuormia ja turvautua Jumalan huolenpitoon.

Kun Pyhän Ristin kirkko näkyy valaistuna kaupungin maisemassa, muistakaa Valtteria ja kirkon elämää täällä Raumalla ja kaikkialla.

Hyvät vastuunkantajat, luottamushenkilöt ja työntekijät,
Kirkkoherran tehtävä on johtaa seurakuntaa, sen hengellistä elämää ja toimintaa.

Yksikään kirkkoherran ei selviä tästä tehtävästä yksin. Valtteri tarvitsee teidän tukeanne ja teitä kaikkia työtovereiksi.

Olkaa yhdessä rohkeita. Vaalikaa fransiskaanien perintöä, jonka keskellä elätte. Menkää ihmisten luo ja osoittakaa rakkautta teoissa ja totuudessa. Jakakaa arkea ja elämää. Täyttäkää tämä huone säännöllisesti rukouksella ja pitäkää ovet ovat auki ihmisille.

Franciscuksen usko oli kokonaisvaltaista ja huolenpidon piiriin kuului ihmisten rinnalla eläimet ja luonto. Franciscus näki Jumalan kädenjäljen kaikkialla luonnossa ja kutsui eläimiä veljikseen ja sisarikseen. Vaalikaa tätä perintöä.

Sillä ”niin kauan kun maailmassa on lapsia, kukkia ja lintuja, niin kauan on toivoa”. Tehkää työtä niin, että tämä kirkko voi olla tulevienkin sukupolvien koti. Pitäkää hyvä huoli raumalaisista lapsista ja luonnosta. Silloin meillä on toivoa.

Toivon, että teistä välittyy raumalaisille ilo, rauha ja ystävällisyys. Kun uuvuttaa tai huolestuttaa, pysähtykää yhdessä Jumalan kasvojen eteen, sillä ”missä on lepoa ja mietiskelyä, siellä ei ole huolta eikä harhailua”.

Hyvä Valtteri,
astu luottavaisesti kirkkoherran virkaan.

Franciscuksen näyssä saama tehtävä oli: ”mene ja korjaa kirkkoni”. Paimenet täällä ovat vaihtuneet. Kukin on tuonut omat lahjansa seurakunnan rakennukseksi. Nyt on sinun vuorosi korjata ja rakentaa. Sinä palvelet tätä seurakuntaa oman aikasi, omalla persoonallasi, osaamisella ja kaiken sen eletyn elämän voimalla, minkä kautta olet tähän tehtävään kulkenut.

Muista, että Rauman seurakunta on sinut tähän tehtävään kutsunut. Se tarkoittaa, että täällä luotetaan sinuun. Tee huolella oma osuutesi, mutta älä uuvuta itseäsi. Tämä on työ, yksi palvelutehtävä kirkossa. Muistathan, että elämä on enemmän. Pidä huolta itsestäsi, omasta tilastasi ja rakkaistasi.

Elävä Jumala on luvannut olla lähelläsi.
Hän siunaa ja varjelee sinua, koko elämääsi ja kaikkia läheisiäsi.

Tähän turvaten pyydämme:
Vapahtaja, tee minusta rauhasi välikappale,
niin että sinne, missä on vihaa, toisin rakkauden,
missä loukkausta, toisin anteeksiannon,
missä epäsopua, toisin yksimielisyyden,
missä erehdystä, osoittaisin totuuden,
missä epäilystä, auttaisin uskoon,
missä epätoivoa, nostaisin luottamukseen,
missä pimeyttä, loisin sinun valoasi,
missä surua, virittäisin ilon ja lohdutuksen.