Oman uskon maantieto

Hyvät kirjojen ystävät,

Kävin vastikään onnittelemassa 90 vuotta täyttävää John Vikströmiä. John opasti tuoretta kollegaa ja kertoi, miten silloin kun hän oli nuori ja uusi piispan tehtävässä, Martti Simojoki oli opastanut häntä: aika tulee jakaa kolmeen osaan. Ensimmäinen kolmannes on oman hengellisyyden harjoittamista ja teologisen kirjallisuuden lukemista. Toinen on hallintoa ja kolmas seurakuntien asioiden hoitamista ja seurakunnissa vierailua.

Tunsin piston sydämessä. Maailma on Simojoen ajoista muuttunut, mutta yhä vain aikaa tulisi olla hiljaisuudelle, rukoukselle ja hyvällä teologiselle kirjallisuudelle. No, nyt lokakuussa sitä on ollut ainakin kirjallisuuden osalta. Olen saanut lukea kuutta vuoden kristillinen kirja 2021 -ehdokasta. Se on ollut mielenkiintoinen matka.

***

Olen miettinyt, mikä tekee kirjasta kristillisen. Tätä huomasin kysyväni jo, kun lupauduin valitsemaan kirjaa, ja sitten uudestaan niitä lukiessani. Sama koskee tietysti kaikkea muutakin taidetta. On olemassa hengellistä musiikkia, ja silti sielua saattaa koskettaa musiikki, jota ei tavata hengelliseksi määritellä.

Vuoden kristillinen kirja -kilpailu on tärkeä kristillisille kustantajille. On arvokasta, että maassamme tehdään laadukasta ja hyvää kristillistä kirjallisuutta siitä huolimatta, ettemme voi eikä meidän tarvitse vangita sitä kristillisten kustantajien tai hengellisestä elämästään tunnettujen ihmisten kirjoihin. Tuuli puhaltaa missä tahtoo ja hyvä niin.

Kristillisten kustantajien mukaan vuoden kristillisen kirjan tulee olla ajankohtainen, laajalle lukijakunnalle suunnattu, yleistä kiinnostusta ja keskustelua herättävä teos. Kriteerit ovat erinomaiset. Vaikka työstäni en ole onnistunut varaamaan kolmannesta oman hengellisyyden hoitamiselle ja teologiselle kirjallisuudelle, luen silti melko paljon niin kristillisten kuin muidenkin kustantajien kirjoja, joissa käsitellään ihmisen ja Jumalan suhdetta tai ihmisen ikävää suurien kysymysten äärelle.

Siksi olin hieman yllättynyt siitä, mitä kirjoja ehdokkaiksi ei tullut ja mitä taas esiraati oli valinnut. Luin mielenkiinnolla ja ilolla kaikkia ehdolla olevia kirjoja: opin ja oivalsin – ja niistä jokainen avasi kiinnostavia ikkunoita kristittyjen uskon tulkintaan.

***

Vuoden kristillisen kirjan 2021 valinta ei ollut aivan helppo. Kävin pitkään sisäistä pohdintaa muutaman kirjan välillä.

Vuoden kristillinen kirja on Anni Pesosen Credo, Tieni mystiikkaan. Lämpimät onnittelut, Anni!

Syitä valintaan on kolme. Ensinnäkin Credo tallentaa yhden ihmisen hengellistä pohdintaa poikkeusaikana. Anni Pesosen teos on kiinnostava ajankuva elämästä pandemian keskellä. Pesonen kuvaa, kuinka korona sulki yhteiskunnan ja antoi aikaa ajatella ja vei lopulta kirjoittamaan omasta jumalasuhteesta.

Credo tallentaa Pesosen kokemuksen, mutta samalla yksityinen on usein myös yleistä. Elämän hallitsemattomuuden kokemus kutsui arvopohdintaan ja vei syvien hengellisten kysymysten äärelle Pesosen, mutta myös monia meistä. Vielä emme tiedä, mitä tästä seuraa.

***

Toiseksi, Pesosen kirja on rehellinen ja avoin hengellisen matkan kuvaus. ”Uskolla on aina eräänlainen paikallinen maantiede”, Pesonen kirjoittaa. Kirjassa Pesosen oman elämänvaiheet kietoutuvat osaksi hänen hengellistä matkaansa ja vaikuttavat hänen jumalasuhteeseensa ja raamatuntulkintaansa.

Pesosen usko elää vapaudesta, ei pakotetusta kaavasta. Juuri tällaista vapautta kristillinen kirkko nyt tarvitsee.

Credo on luontevaa puhetta hengellisyydestä, joka läpäisee arjen. Se on myös aikuisen uskon kuvausta. Virkistävää on se, ettei kirja rakennu uhkakuvien varaan, eikä katse ole myöskään kirkon rakenteissa tai toiminnan kehittämisessä, vaan henkilökohtaisessa jumalasuhteessa.

***

Kolmanneksi, Pesonen kuljettaa lukijaa sanattoman rukouksen ja keskiajan mystikkojen maailmaan.

Pesonen pohdiskelee Jeesuksen opetuksia Jumalan valtakunnasta ja kutsuu lukijan sisäiselle matkalle hiljaisuuteen. ”Kaikki kristillinen mystiikka perustuu Jumalan ja ihmisen kaipaukseen toisiaan kohtaan. Mahdollisuus olla suhteessa Jumalaan perustuu tälle molemminpuoliselle kaipaukselle”, Pesonen kirjoittaa.

Raamatuntutkijan otteella Pesonen osoittaa polkuja tämän päivän etsijöille ja pohdiskelee, kuinka Jeesuksen opetukset Jumalan valtakunnasta liittyvät myös mystiseen kokemukseen Jumalasta. Kun katsoo kirjamessujen kirjavalikoimaa, huomaa pian, miten moni ihminen tänä aikana kaipaa ja etsii. Elämän rytmi on useilla kiihkeä ja loputon kuluttaminen ympäröi meitä joka suunnasta. Se synnyttää tyhjyyttä, johon ihmiset etsivät vastauksia esimerkiksi hiljaisuudesta, meditaatiosta ja luonnosta. Pesonen käy luontevaa vuoropuhelua tämän ajan erilaisten kaipaajien ja etsijöiden kanssa, arvostaa erilaisia uskonnollisia mietiskelyperinteitä ja tuo keskusteluun kristillisen tradition. Se on merkityksellistä.

Ja hienoa on sekin, että Pesosen kristillinen jumalapohdinta on luontevasti Basam Books -kustantajan muun elämätaito- ja viisauskirjallisuuden joukossa. Toivon, että Pesosen teos voi rohkaista mahdollisimman monia pohtimaan elämänvaiheiden suhdetta omaan uskontulkintaan ja avaa uusia näkyjä omaan jumalasuhteeseen.

Paremmin tietämisen sijaan tarvitsemme nöyrää ja avointa hengellistä etsintää. ”Arvostan suuresti kunnioittavaa ja aidon henkilökohtaista keskustelua uskon sisällöistä, rukouksesta ja siitä, miten itse kukin koemme Jumalan. Sellaista keskustelua haluan edistää”, Pesonen kirjoittaa.

Niin haluan tehdä myös minä, siksi vuoden kristillinen kirja on Anni Pesosen Credo.